Category Archives: HTML5

Windows Phone 8 ja parantunut HTML5-tuki

Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmän yhtenä huonoimmista puolista on pidetty sen surkeaa selainta – Internet Explorer 9 -selaimen mobiiliversion tuki HTML5- ja CSS3-teknologioille oli aivan surkea. Myös suorituskyky vähänkin edistyneimmillä verkkosivuilla oli huono ja buginen. Windows Phone 8 käyttöjärjestelmä toi tähän selvän parannuksen, ja sen Internet Explorer 10 -selain tukee uusia web-teknologioita huomattavasti paremmin. Tämä tekee web-teknologioista yhä houkuttelevamman palveluntarjoajien näkökulmasta.

Parempi suorituskyky, sulavammat animaatiot, …

Mobiili IE9:n suurimmat ongelmat liittyivät toimimattomiin animaatioihin, mahdottomuteen rekisteröidä kosketus- ja raahaustapahtumia, puutteeliseen ja bugiseen CSS-tukeen sekä fiksatun positioinnin puuttumiseen. Näistä seurasi se, että mobiiliweb-sovellukset toimivat IE9:ssa parhaimmillaankin vain keskinkertaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi yksi mobiilimaailman tunnetuimmista ja vanhimmista frameworkeista, Sencha Touch, ei tue Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmää lainkaan. jQuery Mobile -sovellukset ovat sentään funktionaalisia, mutta ne eivät toimi läheskään niin hyvin kuin Android- ja iOS-alustoilla.

Windows Phone 8 toi näihin edellä mainittuihin asioihin huomattavia parannuksia. CSS3-animaatiot toimivat – ja vieläpä erittäin hyvin. Esimerkiksi keskihintainen Nokia Lumia 620 -puhelin suoriutuu niistä erinomaisesti. Toinen huomattava parannus on elementtien positiointi pysyvästi sivun ylä- ja alaosaan CSS:n position:fixed; -määrittelyllä. Se toimii jopa paremmin kuin monissa iOS- ja Android-laitteissa. CSS3-tuesta myös mm. 3D-transformaatiot, geolokaatio ja fonttimäärittelyt ovat tuettuja.

jQuery Mobile toimii aiempaa huomattavasti paremmin, ja myös Sencha Touchista on tullut version 2.2, jolla tuotetut sovellukset toimivat hyvin myös Windows 8 -käyttöjärjestelmässä. Lisätietoja Windows Phone 8:n CSS3- ja HTML5-tuesta löytyy Windows Phone Dev Centerista.

Suurin ongelma Windows 8 -selaimessa tuntuu sen sijaan olevan interaktio raahattavien objektien kanssa. Verkkosivut kyllä ottavat kosketuksia vastaan, mutta ainakin jQuery Mobilen slider-komponentti toimii tahmeasti. Loppujen lopuksi Windows Phone 8 on web-kehittäjille erittäin tervetullut päivitys, joka mahdollistaa sovellusten kehityksen myös yrityspuhelimena suosituille Windows Phone -puhelimille.

Harmittavasti Windows Phone 7 -laitteita ei pysty päivittämään Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmään, vaan WP8-laitekanta vahvistuu vain sillä että kuluttajat ostavat uusia WP8-puhelimia. Tästä johtuen WP8-markkinaosuus on vielä suhteellisen pieni, mutta vahvistuu tukevasti päivä päivältä.

Nokia tekee Suomessa Windows Phonesta suositun

Nokia on ollut perinteisesti vahvoilla Suomen markkinoilla, ja tekee Suomen markkinasta kansainvälisesti poikkeuksellisen käyttöjärjestelmien näkökulmasta. StatCounterin tilastojen perusteella (kuvat alla) Windows Phone -käyttöjärjestelmän markkinaosuus oli toukokuussa 2013 13.66%, kun Androidin luku oli 24.75% ja iOSin 23.71%. Suomen suosituin käyttöjärjestelmä on hieman yllättäen S40, joka toimii Nokian budjettipuhelinten käyttöjärjestelmänä ja on haukannut peräti 34.18% markkinaosuuden. Ero maailmanlaajuisiin tilastoihin on huomattava, Windows Phonen maailmanlaajuisen markkinaosuusuuden ollessa ainoastaan 1.33%.

Android ja iOS hallitsevat maailmanlaajuisia markkinoita. Windows Phone mahtuu juuri ja juuri kahdeksan käytetyimmän alustan joukkoon.
Suomessa Nokian puhelimissa käytetyt järjestelmät nousevat iOSin ja Androidin rinnalle merkittäviksi käyttöjärjestelmiksi

Nokian ja Windows Phonen asema Suomessa tekee palvelujen alustan valinnasta normaalia haastavampaa. Siinä missä Yhdysvalloissa sovelluksen tekeminen Androidille ja iOSille riittää kattamaan 95% markkinoista, Suomessa samanlaisen (älypuhelinten) markkinaosuuden kattaminen natiivisovelluksilla vaatii huomattavasti useamman alustan tukemista. Tämä korostuu yrityksille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, sillä Nokian puhelimet ovat erityisen suosittuja juuri työsuhdepuhelimina.

Tarkemmat kuvat Retina-näytöille

Artikkelissa Mobiiliselaimen tunnistaminen CSS:llä esittelin css-ominaisuutta min-device-pixel-ratio näin:

min-device-pixel-ratio tarkoittaa näytön “pikselitiheyttä”. Tyypillisen tietokoneen näytön ja peruspuhelimen arvo on 1, mutta esimerkiksi iPhone 4:llä ja iPhone 4S:llä tämä arvo on 2. Selitys tälle on ns. retina-näytössä: näytön koko on iPhone 3G:ssä ja iPhone 4:ssä on sama, mutta näytön leveys ja korkeus on kaksinkertainen. Tällöin sivustolla olevat kuvat näkyvät iPhone 4:n tarkemmalla näytöllä pikselöityneenä ja epätarkkoina, sillä käytetyn grafiikan resoluutio on liian pieni. Tämän säännön avulla voidaankin saada käyttöön tarkemmat grafiikat siihen pystyville näytöille.”

Tässä artikkelissä käsittellään pikselitiheyttä ja sitä, mitä se tarkoittaa web- kehittäjän kannalta.

Pikselitiheys ja retina-näytöt

Pikselitiheyden (engl. ppi, pixel per inch) käsitettä käytetään silloin, kun halutaan kertoa näytön pikseleiden määrä suhteutettuna näytön kokoon. Pikselitiheyden käsite voidaan liittää siis monenlaisiin laitteisiin: televisioihin, puhelimiin, digitaalisiin kameroihin jne. Esimerkiksi Suomen kodeissa tyypillisen, 42″ Full HD -television pikselitiheys on 52ppi ja tietokoneen 23″ Full HD -monitorin pikselitiheys on 98ppi. Matkapuhelinten pikselitiheys on tyypillisesti huomattavasti korkeampi kuin tietokoneen näytöillä ja televisioissa – esimerkiksi iPhone 4 ja iPhone 4S -laitteiden pikselitiheys on 326ppi ja Sony Xperia S:llä peräti 342ppi.

Retina on Applen iPhone 4:n myötä käyttöön ottama käyttämä markkinointinimi erityisen tarkoille näytöille. iPhone 4:n laitteen pikselimäärä on kaksinkertainen edeltäjäänsä nähden: iPhone 3GS:llä ja sen edeltäjillä näytön koko oli 3.5″ ja resoluutio 320x480px (163ppi). iPhone 4 piti näytön koon ennallaan, mutta resoluutio kaksinkertaistui 640x960px (326ppi) kokoiseksi.

Koska näytön fyysinen koko on sama, kehittäjät saivat sovelluksensa muutettua tarkemmaksi tuplaamalla sovelluksen kuvien resoluution ja laittamalla tiedoston nimen loppuun tekstin @2x. Tästä syntyi pikselitiheyden käsite: normaalinäytön pikselitiheys on 1, kun taas retina-näytön pikselitiheydeksi tulee 2.

Myös muut valmistajat ovat tuoneet korkeamman pikselitiheyden laitteita: Esimerkiksi Samsung Galaxy S II -laitteessa pikselitiheys on 1.5, ja Samsung Galaxy S III:ssa pikselitiheys on 2. Apple toi myös Retina-näytöllisen MacBook Pro -kannettavan tietokoneen, jonka pikselitiheys on 2 ja resoluutio peräti 2880×1800 (15″, 220ppi). Myös vuoden 2012 iPad-tablettitietokone tuo mukanaan retina-näytön 2048×1536 -resoluutiolla (9.7″, 264ppi).

CSS ja korkeamman pikselitiheyden näytöt

Selaimen ja verkkosivujen kannalta retina-näyttö asettaa tarpeen tuoda korkearesoluutioisia kuvia ja grafiikoita näille laitteille, sillä verkkosivujen kuvat on suunniteltu pääasiassa vanhemmille, huomattavasti epätarkemmille näytöille. CSS3-standardiin tuli onneksi nopeasti mukaan mahdollisuus määrittää CSS-säännöt pikselitiheyden perusteella.

Tässä esimerkki css-tiedoston valinnasta pixel densityn perusteella:

 <link rel="stylesheet" href="retina.css" media="only screen and (min--moz-device-pixel-ratio: 2), only screen and (-o-min-device-pixel-ratio: 2/1), only screen and (-webkit-min-device-pixel-ratio: 2), only screen and (min-device-pixel-ratio: 2)" /> 

Huomaa että sääntö määritellään tässä yhteydessä neljään kertaan, sillä kaikki selaimet eivät vielä osaa tulkita min-device-pixel-ratio-määritettä sellaisenaan. Yllä oleva koodinpätkä ottaa sivulla käyttöön retina.css-tiedoston laitteilla, joiden pikselitiheys on 2 tai enemmän. Alla esimerkki taustakuvan asettamisesta niin, että se toimii oikein pikselitiheyden arvoilla 1, 1.5 ja 2. Huomaa css-sääntöjen järjestys: Alempana oleva sääntö on pätevämpi, jolloin järjestyksen täytyy olla pienemmästä pikselitiheydestä suurempaan.

 .logo { background: url('logo.png'); } @media only screen and (min-device-pixel-ratio: 1.5) { .logo { background: url('logo@1.5x.png'); } } @media only screen and (min-device-pixel-ratio: 2) { .logo { background: url('logo@2x.png'); } } 

Selkeyden vuoksi esimerkissä on jätetty pois webkit-, mozilla- ja opera -versiot.

HTML ja korkeamman pikselitiheyden näytöt

HTML-dokumentin sisällä käytetään usein kuvia <img>-tägien sisällä. Kuvien määrittäminen pikselitiheyden perusteella ei kuitenkaan onnistu suoraan tägin sisällä, sillä HTML-standardit eivät vielä sisällä siihen keinoja.

Apuun tulee tässä vaiheessa JavaScript, jolle on valmiiksi tehty kirjastoja retina-kuvien käsittelyyn. Retina.js-kirjasto toimii niin, että se etsii @2x-loppuvat tiedostot ja näyttää ne korkearesoluutioisella näytöllä. jQuery Retina Display Plugin on jQuery-plugin, joka toimii vastaavalla tavalla – kuvien nimikäytäntö on tosin hieman erilainen, sillä retina-kuvan nimen perässä täytyy lukea -2x.

Jos JavaScriptissä halutaan suorittaa erilaista logiikkaa eri pikselitiheyden näytöille, näytön pikselitiheyden saa selville julkisesta muuttujasta window.devicePixelRatio.

Jatkoluettavaa

Optimising for High Pixel Density Displays, Menacing Cloudin artikkeli aiheesta vähän eri näkökulmasta (englanniksi)
Resoluutio (Kuvatekniikka) – Wikipedian lyhyehkö artikkeli resoluutiosta, joka sisältää myös vähän kuvausta pikselitiheydestä.
List of displays by pixel density – Wikipedian kattava lista tämän hetken näytöistä ja niiden pikselitiheyksistä (englanniksi)

Mobiiliselaimen tunnistaminen CSS:llä

Selainten tunnistaminen tulee monesti kuvioihin silloin, kun joko sivun tyylejä, logiikkaa tai sisältöä muokataan sopimaan erikokoisille näytöille tai mobiiliselaimelle. Tähän on olemassa monenlaisia tekniikoita, ja tässä blogipostauksessa esittelen tavan tehdä tämä CSS-sääntöjen avustuksella.

Media Queryn käyttö

CSS:ssä pystyy määrittämään CSS-tyylien säännöt sen perusteella, minkä levyinen ikkuna tai laite on.Tämä onnistuu CSS:n media query -ominaisuuden avulla alla kerrotulla tavalla. Parametreina voidaan käyttää esimerkiksi laitteen leveyttä ja korkeutta sekä pikselitiheyttä.

1. CSS-tyylitiedoston aktivoiminen headissa ehtojen perusteella

<link rel="stylesheet" media="screen and (min-device-width: 320px) and (min-device-pixel-ratio:2)" href="retina-styles.css"/>

2. CSS-säännön aktivointi ehtojen perusteella

@media screen and (min-device-width: 320px) and (max-device-width: 480px) and (min-device-pixel-ratio:2) and (-webkit-min-device-pixel-ratio:2) and (-moz-min-device-pixel-ratio:2) {
display:block;
}

3. CSS-tiedoston sisällyttäminen toiseen CSS-tiedostoon

@import url(styles-retina-iphone.css) screen and (min-device-width: 320px) and (max-device-width: 480px) and (min-device-pixel-ratio:2) and (-webkit-min-device-pixel-ratio:2) and (-moz-min-device-pixel-ratio:2)

Mobiilikehityksen kannalta tärkeimpiä parametrejä ovat:
min-device-width ja max-device-width, jotka rajoittavat tyylin käyttöä tietyn levyisille näytöille. Näillä saadaan sivuston tyylit mukautumaan mobiilinäytölle.

min-device-pixel-ratio tarkoittaa näytön “pikselitiheyttä”. Tyypillisen tietokoneen näytön ja peruspuhelimen arvo on 1, mutta esimerkiksi iPhone 4:llä ja iPhone 4S:llä tämä arvo on 2. Selitys tälle on ns. retina-näytössä: näytön koko on iPhone 3G:ssä ja iPhone 4:ssä on sama, mutta näytön leveys ja korkeus on kaksinkertainen. Tällöin sivustolla olevat kuvat näkyvät iPhone 4:n tarkemmalla näytöllä pikselöityneenä ja epätarkkoina, sillä käytetyn grafiikan resoluutio on liian pieni. Tämän säännön avulla voidaankin saada käyttöön tarkemmat grafiikat siihen pystyville näytöille.

@media handheld on kiinnostava parametri, mutta sen selaintuki on valitettavan rajallinen. Esimerkiksi Safari jättää tämän parametrin kokonaan huomiotta, joten parametri ei tunnista iPhonea. Tätä parametria en siis suosittele käytettävän.

orientation tarkoittaa puhelimen asentoa, eli onko puhelin vaaka- vai pystysuunnassa. orientation:landscape tarkoittaa että puhelinta pidetään vaakasuunnassa, kun taas orientation:portrait tarkoittaa pystysuuntaa.

Media query CSS3:n tuoma uusi ominaisuus, joka on jo kuitenkin nykyään erittäin laajasti tuettu. Ajantasaisen listan tuetuista selaimista löydät caniuse.com-sivustolta.

Media Queryt Qvikin kotisivuilla

Qvikin kotisivuilla on käytetty media queryjä sovittamaan sivuston ulkoasu näytön koon mukaiseksi. Sivustolla käytetään kolmea eri moodia: täysileveä, portrait ja mobiili. Täysileveässä moodissa käytettävät tyylit määritellään niin, että sen leveys on vähintään 1024 pikseliä:


@media screen and (min-device-width:1024px) {
...
}

Tällä leveydellä sivun kokonaisleveys on 1000 pikseliä. Yksi sivuston käyttöliittymäelementeistä on neljän, kiinteän leveyden laatikon ‘gridi’ joka näyttää kokoleveällä näytöllä tältä:

Jos tämä osuus näytettäisiin tällaisenaan pienemmällä näytöllä, boksit joko leikkaantuisivat, tai niitä joutuisi skrollaamaan ja zoomaamaan. Esimerkiksi tableteille (kuten iPad pystymoodissa, jonka leveys 768px) on tässä tapauksessa käytännöllistä esittää tämä gridi eri tavalla. Tyylitiedostossa nämä tyylit määritellään seuraavasti:


@media screen and (min-device-width:321) and (max-device-width:999) {

}

Tällä tavalla määritellyt tyylitiedostot näkyvät esimerkiksi iPhonen vaakatilassa ja iPadin pystytilassa. Alla kuvankaappaus Qvikin kotisivuilla:

Laatikot on asetettu 2×2 gridiin, jolloin ne ovat luettavia. Koska laatikoiden tarkoitus on tässä tapauksessa pysyä tasalevyisenä, niin ne eivät vie enää koko ruutua tilaa. On kuitenkin täysin mahdollista tehdä niin, että kaksi laatikkoa veisivät aina sen 50% ikkunan leveydestä. Tällöin niiden leveys määritellään CSS:ssä prosenttilukuna sen containerista.

Qvikin sivut on tehty myös näyttämään käytännölliseltä myös mobiililaitteella, eli 320px tai kapeammilla näytöillä:

Lisätietoa media queryjen käytöstä löytyy englanniksi W3C:n sivuilta.

Mobiilisovellus web-tekniikoilla: perusteet

Perinteisillä web-tekniikoilla on nykyään mahdollista tehdä natiivisovelluksen kaltaisia, puhelimen tai tabletin näytöllä paremmin käytettäviä sovelluksia. Tällöin sovellus on käytettävissä puhelimen web-selaimella, tai se voidaan paketoida natiiviapplikaatioksi esimerkiksi PhoneGap -kirjaston avulla. Web-applikaation ero (mobiilioptimoituun) web-sivustoon on natiiviapplikaation kaltaiset komponentit, mahdollinen offline-tila sekä animoidut siirtymät näkymien välilä. Lisäksi web-applikaatio voi sisältää puhelimen natiiviominaisuuksia hyödyntäviä toimintoja, kuten esimerkiksi kameraa tai kiihtyvyysanturia.

Tässä artikkelissä kuvataan mobiiliapplikaation kehityksen perusteet – olettaen että lukija on tutustunut web-kehityksen saloihin etukäteen. Jos et ole ennen tehnyt web-sivustoja, niin Google on listannut oivia web-tutoriaaleja, joilla pääsee helposti alkuun. Suomenkielistä sisältöä kaipaaville sisältöä on vähän hankalammin löydettävissä, mutta esimerkiksi Haaga-Helian verkkojulkaisusivuilta löytyy aiheesta kohtuullisesti suomenkielistä sisältöä.

Mobiiliapplikaation luonti

Esimerkiksi iOS- ja Android-ympäristöt tarjoavat mahdollisuuden lisätä web-applikaation työpöydälle. Tällöin iOS:llä web-applikaatio näkyy ohjelmanvaihtonäkymässä, ja sillä on ikoni ja ns. splashscreen natiivisovelluksen tapaan. Alla on esimerkkipohja puhtaalle mobiiliapplikaatiolle:

<!DOCTYPE html>
<html>
    <head>
        <title>Testiohjelma</title>
        <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1;maximum-scale=1;user-scalable=no;">

        <meta name="apple-mobile-web-app-capable" content="yes"/>
        <meta name="apple-mobile-web-app-status-bar-style" content="black"/>

        <link rel="apple-touch-startup-image" href="images/startup.png">

        <link rel="apple-touch-icon" href="phone-icon.png"/>
        <link rel="apple-touch-icon" sizes="72x72" href="pad-icon.png"/>
        <link rel="apple-touch-icon" sizes="114x114" href="phone-icon-retina.png"/>
        <link rel="apple-touch-icon" sizes="144x144 href="pad-icon-retina.png"/>
    </head>
    <body>
        Tekstiä.
    </body>
</html>

Web-applikaation asetukset laitetaan <head> -tagien sisälle. Tämä esimerkki määrittää web-applikaatiota seuraavasti:

<meta name="viewport" content=""> määrittää sovelluksen näkyvän alueen asetukset: sivu on aina laitteen näkymän levyinen, sekä pysty- että vaakasuunnassa käytetty. Tyypillisellä web-sivustolla on zoomausominaisuus, joka kuitenkin on monesti mobiiliapplikaatiossa epätoivottu ominaisuus. Tässä esimerkissä tämä toiminnallisuus on disabloitu määrittämällä viewportille user-scalable=no. Lisää viewport-metatagin käytöstä löytyy esimerkiksi Mozilla developer networkin dokumentaatiosta (englanniksi).

<meta name="apple-mobile-web-app-capable"> ja <meta name="apple-mobile-web-app-status-bar-style"> ovat Applen iPhonessa ja iPadeissa toimivat meta-tägit. Näistä ensimmäinen aktivoi applikaatiomaisen käytön, jolloin ohjelmaa käytettäessä Safari piilottaa sen osoitepalkin. Lisäksi kun ohjelma lisätään kotinäytölle ja avataan klikkaamalla ko. lisättyä applikaatioikonia, ohjelma avataan kokoruutunäkymään ilman ylä- ja alapalkkia.

<link rel="apple-touch-icon"> määrittää ohjelman ikonin kun sen lisää työpöydälle. Nimestään huolimatta se toimii myös Android-laitteilla versiosta 2.1 eteenpäin. Esimerkissä on lisätty ikoni useammalle eri koolle – esimerkiksi 114×114 on ikoni iPhonen retina-näytölle, jossa ikonin standardikoko on juuri 114 x114. Uuden retina-iPadin kuvakkeen koko on oletettavasti 144×144, mutta tätä tietoa ei ole vielä vahvistettu. Lisätietoa ikoneiden määrittämisestä ja muista Mobile Safarin web-applikaatioiden asetuksista löytyy Applen Safari Web Content Guidesta.

Mobiiliohjelman kehitys

Mobiilisovelluksen käyttöliittymät ohjelmoidaan käyttäen HTML, CSS ja JavaScript -tekniikoita. HTML on kuvauskieli, joka jäsentää sisällön ja CSS luo sisällölle tyylit. JavaScriptillä tuodaan sisältöön elämää – esimerkiksi animaatiota tai transitioita. On teoriassa mahdollista kehittää mobiiliohjelmistoja puhtaasti käyttämällä näitä tekniikoita, mutta käytännössä kannattaa kuitenkin ottaa käyttöliittymän luonnin tueksi jokin valmiista mobiilikehitysframeworkeista.

Suosituimpia mobiiliframeworkeja ovat Sencha Touch, jQuery Mobile, The M-Project ja jQTouch. Nämä kaikki tarjoavat erilaisen valkoiman komponentteja, jotka tuovat mobiilimaisen vaikutelman web-applikaatioon: näkymien välisiä transitioita, erilaisia listanäkymiä, ajax-lomakkeita jne.

Web-applikaatioiden perinteisenä heikkoutena on nähty se, ettei niistä pääse käsiksi ohjelmistojen natiiveihin ominaisuuksiin. Tähän on kuitenkin ilmestynyt JavaScript-työkaluja, joiden avulla pääsee yleisimpiin ominaisuuksiin – näistä tunnetuimpia ovat PhoneGap ja Trigger.io. Molemmista pystyy esimerkiksi avaamaan puhelimen kameran ja yhteystiedot. Dokumentaatiota kannattaa kuitenkin tutkia tarkkaan, sillä jokainen ominaisuus on tuettu vain tietyillä alustoilla.

Sivuston mobiilioptimointi – miksi?

Seuraavassa lyhyesti avattuna muutamia syitä siihen miksi yritysten ja brändien kannattaa toteuttaa mobiilisivusto optimaalisen selaamisen ja käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.

Mobiiliselaus on erittäin vahvassa kasvussa maailmalla. Morgan Stanleyn analyytikkojen arvioden mukaan mobiili-Internetselaus ohittaa desktop selaamisen määrän vuoden 2013 aikana ja jatkaa merkittävää kasvua tämän jälkeenkin.

Huomattavaa on, että iOS laitteiden osuus selaamisesta on tällä hetkellä erittäin suuri, Android ja muut alustat kasvavat nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa huimaa vauhtia.

Mobiilidatan ja mobiililaajakaistojen määrä on myös Suomessa merkittävässä kasvussa. Mobiililaajakaistapenetraatio vuoden 2012 vaihteessa oli jo yli 30% (kaikista matkapuheliliittymistä) ja jatkaa tasaista kasvuaan. Merkille pantavaa on myös se, että noin 70% uusista myydyistä mobiililaitteista on älypuhelimia tai tabletteja joissa mobiiliselaaminen on mielekästä (Elisa 2011 osavuosikatsaus Q3, lehdistömateriaali).

Edellä mainittujen asioiden lisäksi kannatta huomioida myös muut mobiilin tuomat lisäedut verkkosivukonseptin laajentamiseen liittyen kuten lokaation hyödyntäminen, jne.

PS. Avaamme pian myös Qvikille uudet sivut jotka on – arvaatte sen – mobiilioptimoitu!

iPhone ja Android mobiiliasiantuntijat nyt samassa blogissa

Mobiilikehitys.fi yhdistää iPhonekehitys.fi- ja Androidkehitys.fi-blogit yhdeksi.

Mobiilikehitys.fi:ssä tullaan käsittelemään sekä iPhone- että Android-kehitystä ja tutustutaan myös Windows Mobile-alustaan, sekä HTML5:sen käyttämiseen mobiilisovellusten tekemisessä. Teknisen puolen lisäksi tullaan piipahtamaan myös käyttöliittymäsuunnitelussa, katsastellaan uusimpia laitteita ja uutisoidaan alan merkittävimpiä tapahtumia.

Mobiilikehitys.fi on Qvik Oy:n työntekijöiden ylläpitämä blogi, jossa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa yrityksen mielipiteitä.